Alitajuntamme toteuttaa jatkuvasti tärkeitä tehtäviä säädellessään kehomme toimintoja. Alitajunnassamme on myös muistot ja tunteet, sekä erilaiset ajatusmuodot. Ajatusmuodot ovat osa uskomusjärjestelmiä. Näitä ovat esimerkiksi meitä suojelevat ajatukset, kuten ‘ole hyppäämättä katolta’ tai ‘kiehuva vesi polttaa ihoa’.
Uskomusjärjestelmät ovat muodostuneet myös sen mukaan, miten olemme tulkinneet eri tilanteita. Jos vanhemmillamme ei ollut aikaa katsoa rakentamaamme palikkapinoa, saatoimme tulkita sen ajatusmuodoksi ‘en ole tärkeä’. Tai jos naapurin varakkaan perheen lapsi ei antanut meille yhtäkään valtavasta määrästä makeisiaan, saatoimme tulkita, että ‘rikkaat ovat pahoja’.
Miten nämä sitten näkyvät elämässämme? Olemme saattaneet toivoa uutta työpaikkaa ja tehneet kovasti töitä saadaksemme sen. Jostain syystä päädymme hakuprosessissa toiselle tai kolmannelle sijalle. Jälleen kerran. Olisimme siis tietoisesti todella halunneet sitä, mutta koska siellä kaikki olisi uutta, alitajuntamme tekikin tepposet. Koska lapsuutemme oli erittäin turvallinen, erittäin suojelevien vanhempien ansiosta, muodostimme tulkinnan ‘tuntematon on vaarallista’ tai pelon tuntematonta kohtaan. Ja sen vuoksi alitajuntamme esti meitä toteuttamasta haluamaamme, koska alitajunta halusi pitää meidät turvassa!
Huomaatko, miten elämässämme oleva hyväkin asia voi muodostaa esteen alitajuntaamme? Mitä tietoisempia olemme alitajuisista ajatuksistamme, sitä enemmän ymmärrämme valintojamme ja sitä, miksi elämämme on sellaista kuin se on. Näitä alitajuisia ajattelumalleja, tai näkökulmia, on useita. Kaikki ne on mahdollista oppia tunnistamaan ja sitä kautta saavuttamaan parempi ymmärrys ja kyky tehdä toisenlaisia valintoja. Parasta toki olisi muuttaa alitajuiset uskomuksemme tukemaan haluamiamme asioita.
0 kommenttia